Stockmannin tarjouksesta löytämämme saksanhirven sisäfile päätyi tällä kertaa wellingtonin raaka-aineeksi. Perinteistä beef wellingtonia on tullut tehtyäkin muutamia kertoja ja se on havaittu erinomaiseksi. Saksanhirvestä tämä legenda syntyi nyt ensimmäistä kertaa. Suuntaa-antavaa ohjetta haudutetulle kaalille löytyi täältä.
Saksanhirviwellington
1 kpl saksanhirven sisäfilettä
2 dl kuivattuja suppilovahveroita
3 kpl shalottisipuleita
ilmakuivattua kinkkua
timjamia
suolaa
pippuria
lehtitaikinalevy
Ota saksanhirven sisäfile jääkaapista hyvissä ajoin ennen valmistusta. Poista kalvot. Suolaa ja pippuroi, paista pinnat kiinni pannussa. Laita tehosekoittimeen sienet, sipulit ja reilu nippu timjamia ja surauta hienoksi. Paista sienimössö pannulla. Ota tuorekelmua reilu pala ja lado sen päälle lomittain ilmakuivattua kinkkua riittävä määrä, jotta fileen voi kääriä sisään rullaksi. Levitä sieniseos kinkkujen päälle tasaiseksi, aseta file sieniseoksen päälle ja rullaa kelmun avulla tiiviiksi rullaksi. Laita koko paketii hetkeksi jääkaappiin.
Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Kauli taikinasta sopivankokoinen levy ja laita lihanyytti jääkaapista taikinalevyn päälle. Paketoi taikina tiukaksi ja tiiviiksi lihan ympärille, voitele munankeltuaisella ja laita uuniin. Kypsennä liha noin 55 asteiseksi sisälämmöltään ja nosta uunista hetkeksi lepäämään ennen tarjoilua.
Haudutettu kurttukaali
pieni savojinkaali
2 sipulia
100 g voita
3-4 dl vettä
merisuolaa
mustapippuria
Irrota kaalinlehdet, pese ja kuivaa ne. Leikkaa lehtiruodit irti ja silppua kaalinlehdet pieneksi. Leikkaa sipuli siivuiksi. Sulata voi kattilassa kiehuvaksi ja heitä sekaan sipulit. Hämmennä sipuleita voissa noin 5 minuuttia ja lisää joukkoon kaalit. Sekoittele hetki ja kaada joukkoon iso lasillinen vettä. Laita kansi päälle ja hauduta noin puoli tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti